On taas se aika hallituskaudesta. Se aika kun hallituskauden puoliväli on ohitettu ja istuvan hallituksen tärkeimmät hankkeet alkavat olla putkessa. Se aika kun hallitusohjelmaa hiki hatussa toimeenpaneva virkamies alkaa kohottaa katsettaan kohti horisonttia ja siellä siintäviä seuraavia vaaleja. On tulevaisuuskatsausten aika.

Yhteistyö on tärkeää, koska tulevaisuuskatsauksilla muokataan Suomen tulevaisuutta

Ministeriöiden tulevaisuuskatsauksia on tehty vuodesta 2002 eli nyt käsillä on kuudes kerta, jolloin niitä kootaan. Tulevaisuuskatsausten tehtävä on tarjota eduskuntapuolueille ja seuraavalle hallitukselle tietoa ja ymmärrystä lähitulevaisuuden haasteista ja mahdollisista ratkaisuista, joita heidän tulee tehdä. Kyse ei siis ole ihan mistä vain julkaisuista vaan Suomen tulevaisuutta hyvinkin vahvasti muokkaavasta työstä.

Alkuvuosina ministeriöt tekivät katsauksensa kukin tyylillään ja aikataulullaan. Yhden katsaus saattoi olla kaksisivuinen, kun taas toisella yli 50 sivua. Sittemmin katsausten muoto, ulkoasu ja aikataulu ovat yhtenäistyneet pienin askelin niin pitkälle, että katsaukset ovat viimeisenä kahtena hallituskautena julkistettu samassa tilaisuudessa. Tulevaisuuskatsaukset ovatkin mainio näyte yhdessä tekemisestä, osallistamisesta, hyvin käytänteiden monistamisesta sekä innovatiivisuudesta. Ne ovat myös loistava esimerkki kehityksestä kohti yhtenäistä tai vähintäänkin yhtenäisempää valtioneuvostoa.

Käyttäjien tarpeet keskiössä

Nyt käsillä olevaan tulevaisuuskatsaustyöhön lähdetään taas uusin ideoin: Yhden erillisen toimintaympäristökuvauksen ja 12 erillisten tulevaisuuskatsauksen sijaan nämä kaikki on määrä julkaista yhtenä julkaisuna. Keskiössä on käyttäjä: erillisten julkaisujen etsiminen verkkosivuilta ja niiden avaaminen on työlästä ja asioiden tarkastelu teemoittain tai ilmiöittäin mahdotonta. Siksi tavoitteena onkin verkkojulkaisu, jossa käyttäjä itse päättää haluaako tutustua julkaisuun ilmiöittäin vai ministeriöittäin? Tai jos ei tiedä missä itseään kiinnostavasta teemasta kirjoitetaan, hän voi käyttää hakua.

Valmistelussa hyödynnetään myös Työ 2.0 Labiä ja sen fasilitointipalveluja

Työn aikataulu on kireä, valmista pitäisi olla kuudessa kuukaudessa eli kevät-kesällä 2022. Työssä kuitenkin auttaa se, että siinä mukana olevat virkamiehet tietävät yhdessä tekemisen voiman ja edut ja ovat vahvasti sitoutuneita laadukkaaseen, vaikuttavaan ja käyttäjälähtöiseen tuotteeseen. Tarkoituksena on myös hyödyntää uusia työkaluja kokoustamisessa, joista yksi esimerkki on Työ 2.0 Labin tilojen ja fasilitointipalvelujen hyödyntäminen. Yhdessä tekemällä, voimavaramme yhdistämällä ja toisten osaamista hyödyntäen yli ministeriörajojen vaikutamme osaltamme tulevaisuuden päätöksiin!

Ulla Rosenström, johtava asiantuntija, VNK