Suomi nousi julkisen hallinnon systeemisen kehittämisen kärkikastiin Työ 2.0 Labin avaamisen myötä. Kyse on kaksivuotisesta kokeilusta, jonka aikana tämä lupaus on tärkeä lunastaa toisin tekemisellä myös käytännössä.

Ovet yhdessä luomiselle ennättivät olla auki lähes kolme kuukautta ennen kuin korona ne väliaikaisesti sulki. Ja alku oli todella lupaava. Työ, luovuus, verkostot ja tapahtumat olivat käynnissä Yliopistonkatu 5:n kolmannessa kerroksessa, milloin tahansa nenänsä ovesta sisään pisti. Korona ei poistanut tarvetta sektorit ylittävälle yhteistyölle, pikemminkin teki sen tarpeen entistä näkyvämmäksi. Ajasta ja paikasta riippumaton virtuaalinen työ on myös oleellinen osa Työ 2.0-ajattelua, ja tilanne on antamassa voimakkaan sysäyksen VirtuaaliLabin kehittämiselle. Poikkeustilanne antaa myös erinomaisen mahdollisuuden havainnoida sitä, mihin asioihin virtuaalisuus taipuu aivan erinomaisesti, ja mihin kaivataan yhdessä luomista kasvokkain.

Pääsääntöisesti virtuaalialustat palvelevat hyvin jo keskenään tutustuneiden ja aiheeseen innostuneiden välillä. Uudenlaiset kohtaamiset mahdollistava fyysinen tila ja fasilitoitu yhdessä ajattelu puolestaan mahdollistavat paremmin uusien ajattelu-, tulkinta- ja toimimistapojen syntymisen.

Osallisuus synnyttää omistajuutta

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla haluaa toimia sillanrakentajana, koollekutsujana ja tiedon syntetisoijana lasten hyvinvointiin liittyvien päätöksentekijöiden, tutkimusyhteisöjen ja ammattilaisten välillä. Siksi Itlalle on tärkeää olla mukana Työ 2.0 Labiin kytkeytyvässä kehittämisessä. Yhteinen työskentely Labissä lapsipolitiikan rahavirtojen, vaikuttavuuden sekä ennakoinnin puitteissa alkoi jo joulukuussa, ja jatkuu taas Labissä, kun se jälleen on mahdollista.

Kaikessa muutosjohtamisessa on tärkeä oivaltaa, että vaikuttava muutos ei synny yhden tulokulman valinnasta ja sen vyöryttämisestä muille toteutettavaksi. Moninäkökulmaisuuteen ja laajaan osallisuuteen panostava systeeminen muutosjohtaja tunnistaa sen, että vaikuttava yhteiskunnallinen muutos on kiinni valtavan monen tahon osallisuudesta ja omistajuudesta. Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi on missio, jonka toteuttamisessa kaikilla ministeriöillä ja valtion virastoilla on oma roolinsa. Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja koulutusasioiden lisäksi lasten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavat suoraan esim. ympäristön, liikkumisen, rakentamisen ja työelämän kehitys.

Systeeminen muutoksentekijä kokoaan yhteen samaan suuntaan vievät isot ja pienet muutosvirrat, ja satsaa muutoksen vauhdittamiseen. Keskeiseksi kysymykseksi nousee kuinka erilaiset tahot rakentavat yhteistä tulevaisuuskuvaa ja oppivat yhdessä tekemisestä. Näin harvoin tapahtuu neuvottelupöydän ääressä, varsinkaan muiden kuin vakiintuneiden tahojen kesken.

Perinteinen hallintoajattelu on ohjannut organisaatioita ja virkamiehiä oman tontin hoitamisen, varmistelun ja yhdenmukaistamisen suuntaan. Yhteen kietoutuneiden ilmiöiden maailmassa näiden toimintastrategioiden parasta ennen päiväys kuitenkin meni jo. Myös kaikkien muiden organisaatioiden on aika miettiä kuinka panostamme yhdessä oppimisen vauhdittamiseen sekä omassa organisaatiossa että yli organisaatio- ja sektorirajojen rakentuvissa ekosysteemeissä. Totutut tavat eivät vaihdu uusiin itsestään.

Oppimaan oppimisen haaste

Työssä oppimisen tärkeys usein ymmärretään, mutta käytännössä oppimista ei arjessa priorisoida. Liian usein oppiminen ja osaaminen nähdään edelleen yksilön ominaisuuksina, ja oppimiseen ei liity pohdintaa siitä, miten se viedään käytäntöön. Ilmiölähtöinen tilannehuoneajattelu oli paljon keskusteluissa kuluvan hallituskauden alussa, ja nyt Työ 2.0 Lab tarjoaa mahdollisuuden näiden ajatusten monenlaiseen käytäntöön viemiseen.

Mukaan työskentelyyn kannattaa ottaa yhdessä oppista edistävä mindset, josta löytyy ainakin seuraavia asioita:

  • myönteinen uteliaisuus erilaisia ajattelutapoja ja mahdollisuuksia kohtaan
  • prosessista ja tuloksista oppiminen
  • rohkeus ja rohkaistuminen toisin tekemiseen
  • luovuus
  • erilaisten tulevaisuuksien tutkiminen
  • periksiantamattomuus ja sitkeys
  • empaattisuus
  • käytäntöön vieminen

Tulevaisuuslähtöisesti ja ihmiskeskeisesti eteenpäin

Työ 2.0 Labin aivan erityinen arvo on siinä, että pysyvänä yhdessä luomisen tilana, se kannattelee myös pidempiä kehittämisprosesseja. Fläpit, kanvakset ja muut työn tulokset voi jättää sinne säilöön seuraavaa työskentelykertaa varten. Uusien oivallusten ja ratkaisujen löytyminen tapahtuu julkisessa hallinnossa harvoin kertarysäisyllä. Päinvastoin vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä, ja kehittämisessä on monta vaihetta.

Tulevaisuutta ennakoiva ihmislähtöinen kehittäminen kaipaa paitsi sprinttejä myös maratoneja. Niihin molempiin Työ 2.0 Lab tarjoaa hienon alustan ja kumppaniverkoston.

 

Kirjoittaja

Marika Tammeaid
Kehitysjohtaja
Itla