Ikääntyneille suunnatut palveluinnovaatiot ovat olleet mediassa näyttävästi esillä viimeisen kuukauden aikana. Helsinki-apu on konkreettinen esimerkki kumppaniverkoston kanssa nopeasti yhdessä luodusta palvelusta, jonka ansiosta yksittäisiä ikäihmisiä on saatu tavoitettua ja autettua uudella tavalla. Yhteistyö on kultaa poikkeusaikana.
Blogissa teen muutaman noston Helsingin kaupungin meneillään olevasta kehittämistyöstä ikäihmisten parissa. Ikääntyneet ovat olleet viime aikoina paitsi koronan, niin myös muotoilun menetelmin tehdyn kehittämisemme keskiössä.
Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa ollaan nyt muutoksen polttopisteessä
Haastattelin ikääntyneiden kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden asiantuntijaa Jenni Räsästä, joka toimii kulttuuri- ja vapaa-ajan sekä sosiaali- ja terveystoimialan yhteisenä työntekijänä. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa ollaan nyt muutoksen polttopisteessä. Iso osa palveluista on kiinni ja nopealla aikataululla kehitetään uudenlaisia vaihtoehtoisia palvelutuotantotapoja. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala on yksi kaupungin neljästä toimialasta, jonka palveluihin kuuluvat kirjasto, kulttuuri, nuoriso ja liikunta.
– Ikääntyneiden kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden kehittäminen on vahvistunut erityisesti 2010-luvulta lähtien. Mitä se tarkoittaa käytännössä?
”Fokuksessa on kokonaisvaltainen näkemys elämänlaadusta. Oleellista palveluiden kehittämisessä on toimialarajat ylittävä yhteistyö. Näin varmistetaan palveluiden laatu, monipuolisuus ja saavutettavuus. Eri osa-alueilla tehtävien kehittämistoimenpiteiden on oltava ennen kaikkea samansuuntaisia ollakseen vaikuttavia”, sanoo Jenni Räsänen.
”Nyt korona-aikana monipuolisten palveluiden tuottaminen kotona asuville ikääntyneille on entistä tärkeämpää. Vuosina 2018-2019 Tänään kotona –hankkeessa pilotoitiin etäkulttuuripalveluita kotihoidon asiakkaille. Siinä hyödynnettiin kotihoidossa jo käytössä olevia tabletti-laitteita (Museo soittaa kotiin).
Keskeistä etäkulttuuripalveluissa on vuorovaikutus. Lähtökohtana on tukea ikääntyneiden osallisuutta, toimijuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta”, kertoo Räsänen.
Toiminta käynnistyi nyt uudelleen Helsingin kaupunginmuseon muistelutuokioilla 5.5.2020 alkaen.
Viime vuosien aikana tehty kehitystyö ja luodut monialaiset verkostot toimivat hyvänä pohjana myös poikkeusajan palvelutuotannolle
Toinen konkreettinen ja tärkeä kehitysaskel on ollut se, että Helsinki on valtuustokautensa ajan etsinyt uudenlaisia ratkaisuja kaupunkilaisten päivittäisen arkiliikkumisen lisäämiseen. Liikkumisohjelmaa toteutetaan yhtenä kaupunkistrategian kärkihankkeena. Poikkeusoloissa liikkumisen merkitys on entisestään korostunut. Liikkumattomuuden seuraukset näkyvät ikäihmisten kohderyhmässä jo viikoissa liikkumis- ja kävelykyvyn heikkenemisenä. Huomio on kiinnittynyt pieniin arjen tekoihin. Jo omassa kodissa voi liikkua ja voimistella monin eri tavoin.
Helsingin kaupunki sai viime vuonna boostausta myös Harvardin yliopiston ja Bloomberg Philantropies -säätiön yhteistyössä toteuttamasta innovaatio-ohjelmasta, jossa etsittiin ja testattiin uusia tapoja edistää ikäihmisten arkiliikkumista.
”Yksi havainto oli se, että ikääntyneistä puhutaan usein yhtenäisenä ryhmänä, vaikka todellisuudessa heidän tilanteensa, tarpeensa ja toiveensa vaihtelevat hyvin paljon. One fits all -ratkaisuja ei ole. Ikääntyneiden laadukkaiden ja saavutettavien palveluiden toteuttamisessa korostuukin usein palveluiden räätälöinti ja ns. rinnalla kulkeminen, mikä on nyt poikkeusaikana haasteellista”, pohtii Räsänen.
Ikääntyneiden liikkumisen tukemiseksi saatiin pyörimään isoille joukoille saavutettavat Yle:n jumpat, ikääntyneille jaetaan opasteita kotivoimisteluun ja Helsinki-kanavalle on tuotettu liikkumisen sisältöjä. Helsinki avun työntekijöille annetaan koulutusta ikääntyneiden liikkumisen tärkeydestä, jotta kaikissa mahdollisissa kohtaamisista pystyttäisiin huomioimaan myös tiedon välitys, motivointi ja tukeminen liikkumiseen liittyen.
Ikääntyneiden palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä korostuu yhteistyö ja yhteinen kehittäminen. Sen osalta Helsingissä on päästy hyvin alkuun, mutta matkaa on vielä. Lisäksi uudenlaista rohkeaa ajattelua ja innovaatioita kaivataan myös ikääntyneiden palvelukehittämiseen. Muotoilun menetelmiä tulisi hyödyntää vielä laajemmin.
Tehdään yhdessä näkyväksi uusia mahdollisuuksia
”Koelaboratoriossa” syntyneitä helmiä olisi hieno päästä jalostamaan yhdessä Työ 2.0 Lab -verkostokumppaneiden kanssa. Haastamme Työ 2.0 Lab -kumppanit johtamaan kanssamme poikkeusajan näkyväksi tekemiä uusia mahdollisuuksia.
Kirjoittajana Meri Virta, Helsinki Lab