Työ 2.0 Labin organisoima Ekosysteemikoulu starttasi 25.1. mukana 13 tiimiä mitä ajankohtaisimmin teemoin. Ekosysteemikoulu on tarkoitettu julkisen sektorin tai sen rajapinnassa toimivien organisaatioiden edustajille ja yhteiskunnallisille toimijoille. Tavoitteena on sekä auttaa osallistujia rakentamaan aidosti monialaisessa yhteistyössä omaa ekosysteemiään, että antaa valmiuksia organisaatioiden väliseen yhteiskehittämiseen. Prosessin aikana työstetään myös ekosysteemityöskentelyn käsikirja kaikkien virastojen ja Lab-kumppanien käyttöön. Käsikirja julkaistaan loppuvuonna 2022. Kumppaninamme on Vision Factory Oy.

Ratkaisuja aitoon tarpeeseen

Tärkein mukaan pääsyn edellytys oli, että ilmiön tai kehittämisprojektin työstämiselle on olemassa aito tarve ja tahtotila koota sen ympärille yliorganisatorista osaajajoukkoa. Mukaan ilmoittautuneet teemat ovat mitä ajankohtaisimpia: mm. vihreän siirtymän toimeenpanoa, maankäytön hiilipäästöjen vähentämistä, kiertotaloushankintoja, nuorten väkivalta- ja jengikäyttäytymistä, Suomen tieto- ja tilastoekosysteemin kehittämistä, yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä työhyvinvointia ja työkykyä muuttuvassa työelämässä. Kotiläksyksi ensimmäisen tapaamisen jälkeen tiimit saivat kehittämissuunnitelman tekemisen, jonka jälkeen päästään sidosryhmien tarkempaan pohtimiseen. Työhön otetaan helmi-maaliskuussa mukaan Skillhive-verkostotyökalu, joka mahdollistaa laajemman ekosysteemin ottamisen mukaan kokonaisuuksien ja niiden osien tarkasteluun.

Siilomainen asioiden valmistelu on edelleen iso haaste

OECD:n jo vuonna 2010 tekemässä Suomen hallinnon maa-arvioinnissa todettiin, mm. että siilomainen valmistelu- ja toimeenpanotapa on yksi Suomen julkisen hallinnon suurimmista haasteista. Sektorikohtaisen ajattelun jatkaminen rajoittaa sekä julkisen hallinnon kykyä joustavasti vastata toimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin, että myös yhteisen sitoutumisen hallitusohjelman toimeenpanoon. OECD:n hiljattain Suomen hallinnosta tekemän selvityksen mukaan organisaatiorajat ovat edelleen merkittävä este ennakoivalle ja innovatiiviselle yhteistyölle.

Virkavastuu 2.0 on yhteiskehittämistä

Yhteiskehittäminen ei ole jotakin, joka tulee oikean tekemisen päälle. Se on pikemminkin ehdoton edellytys sille, että ylipäätään pystyy hoitamaan oman työnsä.  “Virkavastuu 2.0” koostuu mielestämme kehittäjäkumppanuudesta, joka velvoittaa hallinnossa työskenteleviä hakemaan toimivat opit, ajatukset ja uudet ratkaisut sieltä, mistä ne parhaiten löytyvät: usein yhteistyöstä muiden toimijoiden, asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Kääntäen voisi sanoa, että on virkavastuutonta toimia siten, ettei ymmärrä oman tekemisensä systeemisiä vaikutuksia, eikä pyri hahmottamaan kytkeytymistään laajempiin asiakokonaisuuksiin ja toimijajoukkoihin.

Entä jos julkishallinto olisikin alusta?

Jäykät, epätarkoituksenmukaiset rakenteet, kapeat oman tontin varjelemisen näkökulmat ja asenteet sekä virastokohtainen resursointi ja linjaorganisaatiot koetaan edelleen rajat ylittävän yhdessä tekemisen suurimpina esteinä. Valtiovarainministeriön vuonna 2020 teettämään verkkoaivoriiheen osallistuneet (N=660) nostivat tärkeimmiksi yhteistyötä edistäviksi konkreettisiksi toimenpiteiksi johtamiseen ja päätöksentekoon liittyvät asiat, kuten yhteiset tavoitteet ja yhteistyön johtaminen, toiminnan mittaamisen uudistaminen sekä organisaatiorakenteiden muuttaminen. “Yhteistyölle pitää luoda edellytyksiä”, todettiin vastauksissa.

Työ 2.0 Labin valtionhallinnon työntekijöille samana vuonna teettämään, ilmiölähtöistä valmistelua koskevaan, kyselyyn vastanneilla (N=2036) oli korkea motivaatio osallistua poikkihallinnolliseen asioiden valmisteluun (ka 3.9 asteikolla 1-5), mutta yli 80 % vastaajista ei ollut tietoa, miten se tapahtuisi tai mistä ao. ilmiöt löytyisivät.

Parhaimmillaan koko julkishallinto voidaan nähdä alustana, joka tarjoaa yhteentoimivia ja kansalaisten kulloiseenkin elämäntilanteeseen oikea-aikaisesti osuvia palveluita. Tätä kehitystä pyrimme myös Ekosysteemikoululla edistämään!

Virpi Einola-Pekkinen, VM                                           Liisa Virolainen, Valtiokonttori

Kehittämispäällikkö                                                       Kehityspäällikkö