Mikä tekee sinut uteliaaksi? Ehkä helppo kysymys, ehkä ei! Kun tarkemmin lähdet asiaa pohtimaan, voit yllättyä. Emme ole kovinkaan hyvin tietoisia siitä, mikä kaikki tekee meidät uteliaaksi. Entä mikä tekee kollegasi uteliaaksi? Niinpä!
Vaikka monet meistä kokevat uteliaisuutta samankaltaisiin asioihin, on uteliaisuus myös yksilöllistä. Tämä on rikkaus esimerkiksi yhteistyön ja työyhteisöjen kannalta. Mutta usein olemme autuaan tietämättömiä kanssaihmisten uteliaisuuden draivereista.
Psykologian tohtori Todd Kashdanin uteliaisuustutkimukset ovat valottavat eri tapojamme olla utelias. Kashdan on löytänyt viisi tapaa olla utelias. Olen yksinkertaistanut tohtori Kashdanin mallia tiivistämällä uteliaisuuden ykkös- ja kakkostyyppeihin.
Ykköstyyppi on helppoa ja spontaania kiinnostumista siitä, mitä ympärillämme tapahtuu. Se on kuin perhosen lentoa. Kakkostyypin uteliaisuus on vaativampaa. Siihen kuuluu etukäteen tehtävät päätökset ja suunnitelmat esimerkiksi ”tämän päivän verkostopalaverissa aion tehdä vain avoimia kysymyksiä”. Ilman päätöstä tuollainen tilanne menisi vanhalla mallilla. Tulokset olisivat tuttuja ja epäkiinnostavia.
Uteliaisuus on siis sekä helppoa, että vaikeaa. Tietoisuus tästä auttaa hyödyntämään supervoimaa paremmin.
Oppimisen utelias yläjuoksu
”Iskä, ethän sä ole lukenut kai puoliakaan noista kirjoista, jotka on sun hyllyssä”, lapseni huomauttavat usein, kun he vilkaisevat olohuoneesta työhuoneeseen asti luikertelevia hyllymetrejä. Myönnän heidän olevan täysin oikeassa. Kirjojen eriväriset ja eri nimiset selkämykset ovat minulle karkkia. Ne innostavat minua ja tuovat mieleeni uusia työhöni ja elämääni laajemminkin liittyviä ideoita.
Tämän ”turhien” virikkeiden merkityksen havaitsi myös yhdysvaltalainen psykologian tohtori ja neurotieteilijä Charan Ranganath tutkimuksessaan. Siinä asiaan liittymättömät virikkeet auttoivat kokeeseen osallistuneita muistamisessa.
Haluan nähdä uteliaan mielen taiteilijana, joka hyödyntää näennäisesti turhatkin virikkeet luomistyön hyväksi. Tämä asenne vapauttaa, lohduttaa ja inspiroi. Entä jos turhaa ei ole olemassakaan? Entä jos jokainen kokemuksemme ja muistiinpanomme voivat arvoituksellisella tavalla olla rakentamassa sitä ihmeellistä kokonaisuutta, jota meiksi kutsutaan?
Olemme professioiden kapeikoissa kadottaneet kykymme kokonaisvaltaiseen ajatteluun ja kokemiseen. Ilman niitä emme voi kuitenkaan ratkaista yksilö- ja yhteiskuntatason globaaleja haasteita.
Asiantuntijuuden yleisavainta etsimässä
Utelias mieli on arvostava mieli. Sitä tarvitaan onnistuneessa yhteistyössä erityisesti silloin, kun ollaan lähtökohtaisesti eri mieltä. Kun asiantuntijat rohkaistuvat kohtaamaan toinen toisensa ”välitilassa”, ei-kenenkään ydinosaamisalueella, voi kuitenkin tapahtua ihmeitä. Siellä voi saada käsiinsä uteliaisuuden yleisavaimen. Tähän avaimeen liittyvät kuuntelun ja kysymisen taidot. Ne ovat nöyriä taitoja. Niillä ei egoilla eikä isketä vyön alle. Vaikeita ne ovat erityisesti konfliktitilanteissa, joissa tunteet voivat viedä. Mikä avuksi silloin?
Asiantuntijakin voi olla utelias tunteitaan ja kokemuksiaan kohtaan. Ne avaavat henkilökohtaisen uteliaisuusikkunan ja luovat yhteyttä niin sanottuun vastapuoleen. Silloin on helpompi ymmärtää myös omia ja toisten tarpeita sekä tavoitteita.
Utelias herkistyy tilanteille ja tilanteissa. Siihen voidaan tarvita tietoisia, pieniäkin poikkeamia arjen rutiineista. Mitä siis tehdä tänään toisin, jotta uteliaisuuden supervoimalle tulisi lisää tilaa?
Uteliaisuuden puolustajan muistilista
- Tee uteliaisuusinventaario. Kun tiedät, mikä tekee sinut uteliaaksi, on sitä myös helpompi puolustaa.
- Hyväksy uteliaisuuden organisatorinen jännite. Perustehtävän ja uteliaan kehittämisen välillä on usein jännitettä. Parhaimmillaan se antaa energiaa.
- Muista, että uteliaisuus on monisärmäinen ilmiö. Se ilmenee ihmisissä ja tilanteissa eri näköisenä.
- Vahvista asennettasi. Tartu ajatuksiin ja tilanteisiin, vaikka et ole varma niiden suunnasta. Turhaa ei ole.
- Uteliaisuus on tässä hetkessä tapahtuvaa toimintaa. Älä siis haikaile tai haaveile vaan toimi.
Kirjoittajasta
FM, kouluttaja Mertzi Bergman on työskennellyt yli 20 vuotta työyhteisöjen kehittäjänä. Hänen uusin kirjansa, Uteliaisuus – opas työn, johtamisen ja muutoksen supervoimaan (Basam Books) ilmestyi alkuvuodesta 2022. Lisää infoa www.mertzibergman.com