Työ 2.0 Labin Vastuullisuusviikko pyörähti käyntiin maanantaiaamuna 16.5. VNK:n Sami Pirkkalan alustuksella tuoreesta Suomen kestävän kehityksen strategiasta. Lisäksi Valtiokonttorin Katri Kanerva kertoi vastuullisuusraportoinnista valtiolla. Alustuksia seuranneeseen paneeliin oli koottu yhteiskunnallisen muutoksen tutkijoita ja kehittäjiä kommentoimaan alustuksia ja keskustelemaan systeemisyydestä ja luovuudesta kestävän kehityksen mahdollistajina. Löydät paneelikeskustelun yhteenvedon täältä: https://tyo-2-0-lab.fi/2022/06/08/tervetuloa-valittava-virkamies/
Talkoilla kohti ihmisen hyvinvointia planeetan kantokyvyn rajoissa
Kestävän kehityksen toimikunnan strategiassa vastuullisuudessa on kysymys toimintakulttuurin muutoksesta sekä suomalaisessa yhteiskunnassa että globaalisti. Ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen planeetan kantokyvyn rajoissa edellyttää eri toimijoiden laajaa osallistumista.
Planeetan kantokyky on asetettava rajaksi taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle
Kestävän kehityksen ytimessä oleva ihmisten hyvinvointi toteutuu vain kun huolehdimme kestävän kehityksen sosiaalisista ja taloudellisista ulottuvuuksista siten, ettei ympäristön kantokyky ylity. Talouden rooli on tässä erityinen: tarvitsemme taloutta hyvinvoinnin tuottamisee mutta jatkossa talouden ei tulisi hyödyntää luonnon voimavaroja yli maapallon kantokyvyn. YK kestävän kehityksen agendan 17 tavoitteiston viitekehyksessä Suomen tilanne on hyvä sosiaalisessa kestävyydessä. Lisätoimia tarvitsemme Suomessa mm. tavoitteissa ilmasto, vesi- ja maaekosysteemit sekä globaali yhteistyö ja kumppanuus.
Hallitusohjelman lisäksi tarvitaan laajempaa toimijuutta
YK:n kestävän kehityksen agendassa on erityistä se, että siinä yhdistetään ensimmäistä kertaa kaikille maille yhteisiksi tavoitteiksi köyhyyden vähentäminen maapallon kantokykyyn. Hallitukset ovat vastuussa siitä, että tavoitteet saavutetaan sekä kansallisesti että globaalisti, mutta se ei riitä.
Kestävän kehityksen toimikunta on rakenne jonka kautta osallistetaan koko yhteiskuntaa kestävän kehityksen edistämiseen. Uudessa strategiassa tavoitteita edistetään kuuden systeemilähtöisen kokonaisuuden kautta pidemmällä aikavälillä. Toimikunnan työn ja strategin keskeinen kysymys onkin, miten saadaan koko yhteiskunta mukaan ja haasteet ratkottua pidemmällä aikavälillä
Pois täsmäratkaisuista kohti systeemistä muutosta
Suomen kestävän kehityksen strategiassa on nostettu esiin useita olennaisia muutosalueita. Keskeistä on ollut etsiä yhteisiä kysymyksiä ja tavoitteita pidemmällä tähtäimellä yksittäisten kestävyysongelmien täsmäratkaisujen sijaan.
Muutosalueella ”Hyvinvointia edistävä talous ja työ sekä kestävä kulutus” luontopääoman ja inhimillisen pääoman ymmärrys, mittaaminen ja seuranta on nostettava uudella tavalla talousajattelun keskiöön. Päämääränä on luonnonvarojen käytön vähentäminen ja ihmisen hyvinvoinnin lisääminen eikä niinkään kiertotalous tai hyvinvointitalous sinänsä. Tässä tärkeää on kyky tarkemmin sanoittaa mitä tavoittelemme ja mitkä ovat tavoitteiden vaikutukset pääomiin.
Toimikunta korostaa myös, että meidän on hahmotettava globaali vaikutuskykymme laajemmin kuin ennen sillä kehityspolitiikan lisäksi vaikutamme globaalisti myös EU -politiikan, kauppa- ja turvallisuus- sekä ulkopolitiikan kautta. Voit tutustua tarkemmin kaikkiin muutosalueisiin ja muutosta tukeviin periaatteisiin Kestävän kehityksen strategiassa.
Valtion vastuullisuustyö näkyväksi
Valtiokonttorin vastuullisuusasiantuntija Katri Kanerva kertoi lyhyesti valtion virastojen vastuullisuusraportoinnin merkityksestä ja tavoista. Olennaista on aktiivinen organisaation omien kestävän kehityksen tavoitteiden edistäminen sekä niiden seuranta. Läpinäkyvä tiedon tuottaminen itselle ja muille lisäävät luottamusta ja mahdollistavat vuoropuhelun sidosryhmien kanssa. Lisätietoa valtion vastuullisuusraportoinnista löydät täältä: https://www.valtiokonttori.fi/?s=vastuullisuusraportointi