Kestävyys- ja vastuullisuuskysymykset ovat ajasta riippumatta tärkeitä teemoja, ja aiheet nousivat yhä vahvemmin keskusteluun, kun helmikuun lopussa julkaistiin Suomen Agenda2030-toimeenpanon arviointi. Arvioinnissa tarkasteltiin valtionhallinnon toimia ja ohjausjärjestelmiä kokonaisuutena kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Haasteita on etenkin ekologisen kestävyyden, kuluttamisen sekä niiden vaikutuksien kanssa, joita aiheutamme muualle maailmaan.
Arvioinnissa todettiin, että kansallisina haasteinamme ovat nykyisen mallin monimutkaisuus ja hajanaisuus sekä se, että malli tukee heikosti ilmiöperusteista poikkihallinnollista ohjausta sekä kaikkien kestävyyden ulottuvuuksien huomioimista.
Uusiin yhteistyön mahdollisuuksiin sekä poikkihallinnollisen yhteistyön ulottuvuuksiin tehtiin pieni kurkistus, kun maanantaina 20.3. noin 20 osallistujaa eri valtionhallinnon organisaatioista kokoontuivat työskentelemään yhdessä Gaia Consulting Oy:n fasilitoimana kestävän kehityksen tavoitteiden ääreen. Työpajan tavoitteena oli koota osallistujia yhteisen aiheen äärelle keskustelemaan.
Osaksi jokaisen arkea – miten kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät valtionhallinnon organisaatioiden toiminnassa?
Työpajan teemoihin virittäydyttiin kuulemalla aluksi Kestävän kehityksen toimikunnan apulaispääsihteeri Taru Savolaisen puheenvuoro koskien Suomen tilannetta kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta.
Yhteinen työskentely käynnistettiin pohtimalla sitä, mihin kestävän kehityksen tavoitteisiin ja haasteisiin oma organisaatio on sitoutunut sekä sitä, miten tavoitteet näkyvät kunkin omalla työpöydällä. Työtilassa sai kiertää ja kuulla muilta osallistujilta, kuinka heidän organisaationsa ovat sitoutuneet kestävän kehityksen tavoitteisiin ja miten sitoutuminen näkyy heidän arjessaan. Puheensorinasta kävi ilmi, että vaikka organisaatioiden väliset toimenpiteet eroavat, oli monilla organisaatioilla paljon yhteistä tavoitteiden eteen tehtävässä työssä.
Keskustelun avulla muodostettiin yhteinen kuva siitä, mitä tavoitteita valtionhallinnossa edistetään ja millaisilla toimilla. Melko selkeästi piirtyi kuva siitä, että valtionhallinnon teot ja osaaminen keskittyvät esimerkiksi tavoitteen 8 eli ihmisarvoisen työn ja talouskasvun sekä tavoitteen 16 eli rauhan, oikeudenmukaisuuden ja hyvän hallinnon ympärille. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet esimerkiksi tavoitteet 14 eli vedenalainen elämä sekä tavoite 15 eli maanpäällinen elämä.
Voiko yhteistyöllä ratkoa kestävän kehityksen haasteita?
Yhteisen työskentelyn toisessa osassa pureuduttiin niihin tavoitteisiin, joita ei tunnistettu työskentelyn alussa merkittävästi edistettävän. Nämä niin kutsutut SDG-akilleenkantapäät käsiteltiin yhdessä ajatuksia vaihtaen. Pohtien alkanut keskustelu virittäytyi nopeasti siihen, mitä käytännössä voisikaan tehdä. Yhteisissä keskusteluissa yhteistyön mahdollisuuksia tunnistettiin organisaatioiden välillä.
Päivä päätettiin pohtimalla, minkä konkreettisen toimenpiteen kukin voisi itse tehdä kestävän kehityksen eteen. Voisiko esimerkiksi naapuritiimin asiantuntijaa lähestyä yhteistyön ehdottamiseksi tai voisiko oman organisaation kahvihuoneessa aloittaa kestävyyttä koskevia kahvipöytäkeskusteluja?
Yhteisen työskentelyn päätteeksi osallistujat kertoivat huomanneensa kaksi asiaa, joita työpajalla tavoiteltiinkin. Osallistujat saivat huomata, että myös yksilöllä on vaikuttavuutta kestävyyshaasteisiin ja että laaja-alaista yhteistyötä edistämällä voi tarttua tehokkaammin kompleksisiin ongelmiin.
Mitä sinä aiot seuraavaksi tehdä?
Vastuullisuusasiantuntijat Katri Kanerva ja Netta Jakola, VK