”Ihmislähtöinen julkishallinto ei synny hallinnollisista rakenteista käsin yksittäisiä ongelmia ratkoen vaan hallinnolliset rajat ylittäen, yhteisiä tavoitteita toimeenpanemalla.” Näin totesi alue- ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen #Suunnannäyttäjät –tapahtumaan tuomassaan tervehdyspuheenvuorossa.
Elokuun viimeisenä maanantaina n. 120 asiantuntijaa eri puolilta julkishallintoa ja yhteiskuntaa kokoontui samaan aikaan Helsingissä ja Tampereella työstämään teemaa ”Ihmiskeskeinen julkishallinto”. #Suunnannäyttäjät -tapahtuma, joka järjestettiin nyt toista kertaa, pyrkii olemaan eräänlainen ”kick off” eri toimijoiden väliselle ihmiskeskeiselle yhteistyölle uuden hallituskauden käynnistyessä. Edellisen kerran vastaava tilaisuus järjestettiin vuonna 2019.
Ihmiskeskeisyydestä ratkaisu Suomen paradoksiin
Suomalaiset haluavat vaikuttaa enemmän heitä koskeviin päätöksiin, mutta keinot karkaavat kansalaisten käsistä. Keväällä 2021 julkaistun OECD:n luottamusarvioinnin mukaan paradoksaalisesti suomalaisten luottamus instituutioihin on korkea, mutta luottamus omiin vaikutusmahdollisuuksiin samalla erittäin alhainen. Yleensä korkea luottamus instituutioihin ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin ovat tiiviisti keskinäisriippuvaisia, näin ei kuitenkaan ole Suomessa. Käytännön työkalut, menetelmät ja alustat osallistua ovat siis tervetulleita.
Ihmiskeskeisyys haastaa siilot
Tapahtumassa synnytettiin yhteistä ymmärrystä ihmiskeskeisyyden käsitteestä ja toimintamallista käytännön esimerkkien, työkalujen ja kohtaamisien avulla. Näin pyrittiin antamaan kättä pidempää myös sen pohdintaan, mitä hallitusohjelmaan kirjattu valtionhallinnon kehittäminen hallinnonalojen yhteistyöhön ja ilmiölähtöisyyteen perustuen voisi käytännössä tarkoittaa.
Teemoja, joita ihmiskeskeisyyden silmälasien läpi tutkailtiin, olivat 1) elämäntapahtumien digitalisointi, 2) tiedolla johtamisen työkalut ihmislähtöisen ja poikkihallinnollisen yhteistyön tukena, 3) kohti kokonaiskestävyyttä kokeiluilla, laskentatyökaluilla ja yhteisvaikutuksia arvioimalla, 4) asiakaskeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen ”Itsenäistyvä nuori” –elämäntapahtuman kautta katsottuna, 5) missiolähtöisyys hallitusohjelman strategisten tavoitteiden toteutuksessa, 6) ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta, 7) käyttäytymispolkujen ymmärtäminen ja asiakaskokemus julkisissa palveluissa, 8) ilmiö- ja ihmislähtöinen suunnittelu, työnteko ja johtaminen ekosysteemeissä sekä 9) ihmislähtöisten palvelujen vauhdittaminen datalla.
Ihmiskeskeisyys kasvattaa kykyä katsoa maailmaa muiden silmin
Keskusteluissa konkretisoitiin ihmislähtöistä hallintoa, lähtien liikkeelle ajatuksesta, että julkinen hallinto ei ole olemassa itseään varten. Ihmiskeskeisyys on lähtökohta, jolla varmistetaan yhteisten eurooppalaisten perusarvojen ja –oikeuksien toteutuminen digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Myös selkeä ja ymmärrettävä kieli on osa ihmiskeskeisyyttä arjessa. Ihmiskeskeisyys ilmenee palvelujen laatuna, löydettävyytenä ja saavutettavuutena. Ihmiskeskeistä palveluntuotantoa ja toiminnan kehittämistä ohjaavat ihmisten kokonaisvaltaiset elämäntilanteet ja tarpeet. Taustalla on ymmärrys siitä, miten moninaista ihmisten arki ja elämä, tiedot, taidot ja tarpeet voi olla.
Ihmiskeskeisyydellä saadaan aikaan vaikuttavuutta, hyvinvointia ja säästöjä
Julkisten toimintojen ja palvelujen onnistunut kehittäminen edellyttää aina, mutta erityisesti taloudellisesti tiukkoina aikoina, hyvää yhteispeliä yhteiskunnan eri toimijoiden välillä. Se, että tehdään asioita yhdessä – osaamista, tietoa ja työpanosta yhteen laittaen – on vastuullista ja vaikuttavaa. Kokonaiskestävyys edellyttää, että arvioidaan sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia yhteisvaikutuksia.
Ihmislähtöiset politiikkatoimet pohjautuvat valinnoille, jotka huomioivat ihmisen käyttäytymisen ja sitä kuvaavan tietopohjan (selvitykset, arvioinnit, kokeilut, tutkimukset, myös kansalaisten näkemyksiä suoraan kartoittavat kanavat kuten Kansalaispulssi). Ihmisten osallisuus puolestaan vahvistaa demokratiaa ja kiinnittymistä yhteiskuntaan.
Ihmiskeskeisyys edellyttää johtamissiirtymää
Ihmiskeskeinen toimintamalli edellyttää siirtymää johtamisajattelussa henkilökeskeisyydestä ja toimivaltalähtöisyydestä johtajuuteen, joka rakentaa alustaa yhteistoiminnalle ja kerää osaamista uudenlaisten ratkaisujen rakentamiseksi. Johtamissiirtymässä tarvitaan metataitoja johtaa sosiaalisia kohtaamisia ja organisaatioita parempaan yhteistyöhön (Lue lisää Marika Tammeaid).
Lupaavia digitaalisia alustoja on jo sekä tarjolla että kehitteillä
Kansalaiset haluavat nimenomaan digitaalisia osallistumismahdollisuuksia, kun taas viranomaiset kohtaamisia kasvokkain. Parhaimmillaan digitaalinen keskustelualusta perustuu yhteisymmärryksen löytämiseen, on helppokäyttöinen, sillä voidaan saada suuria massojakin osallistumaan yhteiseen keskusteluun, osallistumisen kynnys on matala ja sillä vältetään trollaus ja “huutaminen”. Tällainen on esim. tapahtumassa esitelty Sitran ja DigiFinlandin kehittämä Polis -alusta.
Itlan ja Oulun yliopiston yhdessä Hahmota Oyn sekä alueellisten kumppaneiden kanssa kehittämä digitaalinen tilannekuva –työkalu ”Näkymä” toimii paikallisten lapsiperhepalveluiden tiedolla johtamisen apuna mahdollistaen eri toimijoiden yhteisen tilannekuvan muodostamisen osana yhteisövaikuttamistyötä.
Kokonaisuuksien hallinta on julkisen sektorin hankemaailmassa usein haasteellista. Hahmota Oy on kehittämässä työkalua myös julkisen hallinnon hankeviidakkoon. Parempihallinto.fi:n tavoitteena on tarjota tekoälyavusteisesti virkamiehille tarvittava tietopohja, jotta he voisivat nykyistä helpommin koordinoida työtään yli hallinnollisten rajojen.
Ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta auttaa johtamaan yhtäaikaisesti sekä hyvinvointia että säästöjä, sen sijaan että seurattaisiin yksinomaan vuosibudjettia ja suoritteita. Ensimmäisen elämäntapahtuman “Aikuisen vakava sairastuminen” vaikuttavuuslaskentaa hyödynnetään ensimmäisillä hyvinvointialueilla ja seuraavat ihmiskeskeiset vaikuttavuuslaskennat “Työperäinen maahanmuutto” ja “Toisen asteen opiskelu” valmistuvat tänä syksynä.
Työ jatkuu
Keskeinen kysymys jatkon kannalta on, miten saamme ihmiskeskeisen ajattelun ja tekemisen mallin osaksi toimintamme ja johtamisemme perusrakenteita? Kuten edellä on todettu, hallitusohjelma tarjoaa tähän monia mahdollisuuksia. Toteutus on kiinni meistä, jotka toimeenpanemme hallitusohjelman kirjauksia ja käynnistämme asioiden valmistelua. Olemme valintojen edessä. Paalutammeko valmistelun heti alusta tiettyyn totuttuun asetelmaan nimeämällä edustuksellisen työryhmän, jonka jäsenet koostuvat alan asiantuntijoista vai maltammeko tutkailla ensin valmisteltavana olevan asiakokonaisuuden laajempia liittymäpintoja, ja sitä kautta sitä, keitä kaikkia tarvitsemme asian valmisteluun mukaan?
Työ2.0Lab järjestää kolmannen Ekosysteemikoulun syksyllä 2023. Olette tervetulleita mukaan! Kokoamalla monialainen tiimi teillä on mahdollisuus päästä mukaan oppimaan yhdessä uusista toimintamalleista, mm. em. työkaluja käyttäen. Tavoitteena on ymmärtää ilmiötä ja siihen liittyviä systeemisiä kytkentöjä laajemmin ja siten tuottaa siihen vaikuttavampia ja yhteensopivimpia palveluja. Toisin sanoen uusia ratkaisuja ja sisältöjä hallitusohjelmaan kirjatulle toimintatapojen poikkihallinnollisuudelle ja ilmiölähtöisyydelle. Hakuaika Ekosysteemikouluun on parhaillaan. Valmistelemme myös osallistumista 30.11.2023 kokoontuviin Kansallisiin dialogeihin, joissa tämän syksyn teemana on “Yhdessä ja yksin”. Miten ja kenen kanssa Sinä edistäisit ihmiskeskeisen julkishallinnon rakentumista?
Suunnannäyttäjät -tapahtuman järjestäjien puolesta:
Virpi Einola-Pekkinen, VM
Niko Ruostetsaari, VM
Kirsti Vilén, TEM
Aleksi Kopponen, Tampereen kaupunki
Liisa Virolainen, valtiokonttori
Kaisa Lähteenmäki-Smith, VTT
Markus Vähälä, Citizen Network Coop
Joonas Leppänen, Sitra
Marika Tammeaid, Itla
Pekka Lavila, Synesis Oy
Tomi Lamppula, Synesis Oy